Rakkaus ruosteiseen rautaan kestää – Pintakäsittelijä Keijo Nordling ja työnjohtaja Kari Holm FSP:n palveluksessa jo 40 vuotta

Suurimmat muutokset 40 vuoden aikana ovat tapahtuneet laaduntarkkailussa ja työsuojelussa. Työnkuvaan kuuluu edelleen projektiluonteisuus ja matkustaminen. Työn liikkuvuus ja vaihtelu pitävätkin kiinnostuksen yllä. Alalle on helppo tulla, sillä asenne ratkaisee ja työllisyysnäkymät ovat hyvät. 

– Työ on melko samanlaista kuin aloittaessani vuonna 1980. Samalla lailla se rauta ruostuu kuin ennenkin, naurahtaa FSP:n pintakäsittelijä Keijo Nordling.

Monien kollegojensa tavoin Nordling aloitti työuransa Rauman telakoilta, ja siellä vierähtikin ensimmäiset 25 vuotta. Työ oli laivojen pintakäsittelyä.

Nykyään Nordling kertoo työnsä olevan projektien perässä liikkumista. Komennusten pituudet vaihtelevat yhdestä päivästä moniin kuukausiin, ja työtä tehdään ympäri Suomea. Mukaan on mahtunut myös muutama ulkomaan komennus. 

– Ruotsissa suoritimme Höga Kusten -sillan pintakäsittelyn. Sillalla on pituutta yli kaksi kilometriä, ja se on isoin projekti, jossa olen ollut mukana, Nordling muistelee.

Työ Ruotsissa oli samanlaista kuin Suomessakin, eikä Nordling havainnut työtavoissa juuri kulttuurieroja. 

– Samalla lailla siellä oltiin tarkkoja. Toki teimme työtä omalla tutulla porukallamme, Nordling lisää.

TYÖSKENTELYTAVOISSA EI SUURTA MUUTOSTA VUOSIEN KULUESSA

Nordlingin mukaan työnkuva ei ole kokenut suurta muutosta 40 vuoden aikana. 

– Hiekkapuhallusta tehtäessä edelleen se hiekka tulee letkusta, Nordling naurahtaa. 

Työn tahti ja laaduntarkkailu ovat tosin lisääntyneet. Joitakin muutoksia on kuitenkin tullut vuosien saatossa, ja turvallisuuteen ja laatuun panostetaan selvästi enemmän.

– Nykyään esimerkiksi käytetään palosuojamaalausta, jota ei tehty viisi vuotta sitten, Nordling kertoo.

– Työ on erittäin pölyistä, ja tänä päivänä käytämme henkilökohtaisia suojaimia ja suodattimia, Nordling lisää.

Samaa muistelee myös toinen FSP:n pitkän linjan ammattilainen, työnjohtaja Kari Holm.

– Työvälineissä on tapahtunut pientä kehitystä, vaikka periaate on edelleen sama. Isoimmat muutokset ovat tapahtuneet laaduntarkkailun ja työturvallisuuden puolella. 

Holmin mukaan työturvallisuuteen liittyvät muutokset näkyvät käytännössä suojavarusteiden käytön lisääntymisenä.

– Nykyään olisi virhe olla huomauttamatta, mikäli joku työskentelisi ilman asiaankuuluvia suojavarusteita. Ennen vanhaan ei henkilökohtaisia suojauksia käytetty, eikä niiden edes ajateltu olevan tärkeitä. Yksi työtehtävistäni työnjohtajana onkin valvoa, että suojavälineitä käytetään ja että niitä on saatavilla kaikille, Holm lisää.

Holm on ollut alalla vuodesta 1979, ja pintakäsittelijän työt vaihtuivat työnjohtajan rooliksi FSP:llä vuonna 1993.

– Työni on hallinnollista, enkä osallistu varsinaiseen hiekkapuhallukseen tai maalaukseen. Olen tietenkin tarpeen vaatiessa auttamassa niissäkin, mikäli sellainen tarve tulisi, Holm kertoo.

DIGITALISAATIO HELPOTTAA ALATI KIRISTYVÄÄ TYÖTAHTIA
Kari Holm muistelee aikoja, jolloin aloitti työnjohtajana. Digitalisaatio on tuonut isoja parannuksia ja helpottanut hallinnollisten työtehtävien hoitoa. 
– Ennen vanhaan kirjattiin kynällä kaikki kirjanpidosta palkanlaskentaan. Puhumattakaan ajasta ennen matkapuhelimia, Holm naurahtaa. 
– Toisaalta nykyaikana stressiä lisää tarve olla jatkuvasti tavoitettavissa. Työtahti tuntuu myös kiristyvän vuosi vuodelta, lisää Holm.  
Nordling myös kiittelee sitä, että työtä on aina ollut riittävästi. 
– Aina on ollut töitä tarjolla, enkä ole joutunut liikaa lomailemaan, Nordling kertoo.
Työhön kuuluu myös matkustamista projektien mukana. Molempien miesten mukaan alati vaihtuva ympäristö ja projektien erilaisuus ovat työn suola. Projektien pituuden vaihtelevat yhdestä päivästä useampaan kuukauteen. 
– Jokainen projekti on omanlaisensa, ja niissä on erilaiset vaatimukset. Koska projektien tilaajat vaihtuvat, tulee samalla myös tutustuttua uusiin ihmisiin. Pidän siitä, että työ on näin monipuolista, sanoo Holm.
FSP:n työyhteisö on tiivis ja hyvin toimiva. Kollegat tulevat tutuiksi pidempien projektien aikana. 
– Yhdenkin kaverin kanssa olemme tässä nyt vuoden työskennelleet yhdessä. Seuraavaksi lähdemme Raaheen komennukselle, Nordling kertoo.
KORROOSIO EI ANNA ANTEEKSI, JOTEN TYÖTÄ RIITTÄÄ
Molemmat miehet ovat tehneet alalla pitkän uran, ja eläkepäivät siintävät jo horisontissa.
– Olen todennäköisesti ukkokerhossa maailmaa parantamassa, naurahtaa Holm, kun häneltä kysytään tulevaisuuden näkymiä kymmenen vuoden päähän. 
Samanlaiset ajatukset ovat myös Nordlingilla. 
– Kuusi tai seitsemän vuotta ajattelin vielä jatkaa ennen eläköitymistä. Työ on kuitenkin mukavaa, enhän olisi tässä muuten 40 vuotta viihtynyt.
Työ on myös fyysisesti raskasta, kertoo Nordling.
– Raskaita letkuja vedetään perässä ja välillä puhalletaan säiliöitä ulko- tai sisätiloissa. Voin sanoa, että nuoruus on mennyt siltojen alla, kun niitäkin on tehty aika paljon, Nordling kertoo kujeillen. 
Vastapainona työlle hän kertoo vapaa-ajallaan harrastavansa kalastusta, metsästystä ja metsätöitä.
Holmin harrastuksiin kuuluu ison tonttinsa raivaus, ja mies kertoo myös puuhastelevansa autojen parissa. 
FSP:n tulevaisuudesta kysyttäessä molemmat miehet arvelevat toiminnan laajenevan.
– Uskon, että FSP porskuttaa eteenpäin ja varmaan kasvaakin tuosta vielä. Kaikkihan toki aina muuttuu, eikä kehityksen jarruna sovi olla, mukana on mentävä, pohtii Holm.
Kumpikin konkari suosittelee alaa siitä kiinnostuneille. 
– Olen aikanaan käynyt kahden vuoden ammattikoulun rakennusmaalauspuolella, joka tosin on hieman erilaista kuin tämä. Mutta tässä hommassa työ tekijäänsä opettaa. Kokemus tuo varmuutta, sillä kaikki kohteet ovat erilaisia. Vuosien varrella oppii aina jotain uutta, kertoo Nordling.
Holm kertoo koulutustaustansa olevan samankaltainen kuin Nordlingilla. 
– Nykyään tosin taidetaan vaatia enemmän kouluttautumista, mikäli työnjohtajaksi mielii, pohtii Holm.
– Tällä alalla pärjää hyvin, kun on vain aikaansaavaa tyyppiä. Alalla eivät työt ole loppumassa. Töitä on oikeastaan enemmän kuin ehtii tehdä. Korroosio on sellainen juttu, ettei se anna anteeksi, ja se velka kasvaa vain koko ajan, summaa Holm.