TYÖKALUJA YHÄ FIKSUMPAAN TYÖHÖN NYT JA TULEVAISUUDESSA

”Olemme monipuolisesti monessa mukana. Kehitystyötä tehdään nyt asiakkaan suuntaan, sisäisesti ja ilmastoasioiden näkökulmasta”, kiteyttää FSP:n kehitysjohtaja Rauli Yrjänä alkusyksyn kuulumiset. Hän uskoo, että monesta nyt alkavasta hankkeesta on jatkossa hyötyä kaikille toimipisteille ja asiakkaille.

Rauli Yrjänällä on riittänyt tekemistä koronapandemian sävyttäminä poikkeusaikoinakin. Kehitysjohtaja kertoo, että hänen johtamansa FSP:n innovaatiotyöryhmä oli jo aiemmin linjannut kehitystyön painopisteiksi digitalisaation ja sen, että asiakkaat otetaan mukaan innovoimaan ja kehittämään ratkaisuja. Viime ajat ovat vahvistaneet käsitystä, että linja on oikea. 

– Vaikea tilanne on aina haaste: toimitusketjut ja resurssisaatavuus voivat häiriintyä. Me käynnistimme alkukesästä projektin, jonka tavoitteena on luoda uudenlainen, helppokäyttöinen ja helposti hahmotettava tuotannonsuunnittelutyökalu, Yrjänä kertoo. – Tuotantoa suunnitellaan paljon Excel-taulukoilla. Tiedämme, että usein yksi muutos vaikuttaa koko tuotantoketjuun. Halusimme modernin ja visuaalisen työkalun, joka näyttää nopeasti, millainen tuo vaikutus on. Se helpottaa suunnittelua huomattavasti. 

Valmista tuotannonsuunnittelutyökalua ei löytynyt, joten sellaista lähdettiin räätälöimään FSP:lle ja sen asiakkaille. Yrjänä kertoo, että eräs asiakas on jo lupautunut pilotoimaan uutta ratkaisua. 

– Ajatus on, että vuoden sisällä kartoitamme tuotantolaitosten ja asiakkaiden toiveet yhä tarkemmin. Näin varmistetaan, että työkalu huomioi kaikki tarpeet ja asetukset ja sopii laajemminkin käyttöön. 

Myös FSP:n oma digikehitystyö etenee. 

– Olemme tehneet ERP-päivityksiä, syksyllä pilotoitava ERP-rajapinta mahdollistaa töiden ja tilausrivien siirtämisen järjestelmästä toiseen. Tämä on suuri muutos, sillä toimipisteillä voi olla jopa satoja tilausrivejä kuukaudessa. Manuaalinen vaihe jää nyt pois, jolloin työ nopeutuu ja siitä tulee myös varmempaa. EDI-tiedonsiirto on pilottivaiheessa, ja se tullaan ottamaan käyttöön kaikilla toimipisteissä, joissa siitä on hyötyä, Rauli Yrjänä kertoo. 

Jokainen FSP:n toimipiste saa pian myös sähköisen infotaulun sosiaalitiloihinsa. 

– Meillä on toimintaa monessa toimipisteessä kolmessa maassa. Sähköinen infotaulu on ketterä ja nykyaikainen tapa jakaa sekä koko yritystä koskevaa että toimipistekohtaista tietoa. Vastaanotto on ollut oikein positiivinen, ja toimipisteet odottavat näyttöjä. Tieto kiinnostaa, mutta aina ei ole aikaa kirjautua intranetiin. 

HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KURIIN

FSP:n kehitystyön keskiössä ovat myös ympäristöasiat. Jo aiemmin on käynnistetty selvitys, miten pintakäsittelylaitosten VOC-päästöjä voidaan vähentää. Nyt FSP on mukana asiakkaansa hankkeessa, jossa tavoitteena on pienentää tuotteen hiilijalanjälkeä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 

– Tärkeä asiakkaamme haluaa puolittaa hiilidioksidipäästönsä vuoteen 2030 mennessä. Selvitämme nyt, mitä tämä tarkoittaa pintakäsittelyn puolella. Uskon, että tästäkin projektista saamme tietoa, josta on hyötyä koko FSP:lle ja myös koko toimialalle, Rauli Yrjänä kertoo. 

FSP:n ajankohtaisiin kuulumisiin kuuluu myös yrityksen strategian suunnittelu. Strategiatyö on juuri alkanut, ja ilmasto- ja ympäristöasiat ovat mukana myös siinä. 

– Haluamme tarkentaa myös omat tavoitteemme ympäristöasioiden osalta. Lähdemme nykytilanteen tunnistamisesta ja luomme suunnitelman, miten pääsemme tavoitteisiimme, Yrjänä valottaa. 

AUDITOINTI VARMISTAA LAADUN NYT JA TULEVAISUUDESSA

Eräs tapa saada tietoa nykytilanteesta on auditointi. FSP:n sisäiset auditoinnit on vuoden 2020 osalta tehty ja ulkoiset alkamassa. Auditoinnit on tehty uuden työkalun avulla, ja sillä on saatu monipuolista tietoa. 

– Auditointityökalumme painopisteet ovat kannattavuus, kehitys ja standardointi. Auditoinnissa kartoitetaan ja pisteytetään monta osa-aluetta strategiasta käytännön pintakäsittelytyöhön ja sen organisointiin. Saamme näin tarkan käsityksen nykytilasta ja mahdollisista parannuskohteista, Rauli Yrjänä kuvailee. 

Jatkossa kaikki FSP:n sisäinen auditointidata kertyy yhteen paikkaan, jolloin sitä voidaan analysoida kokonaisuutena. 

– Vuosittaista auditointitietoa voidaan hyödyntää laajasti kehitystyössä, Rauli Yrjänä kertoo. 

RAULI YRJÄNÄ
kehitysjohtaja

  • 53-vuotias kankaanpääläinen, kotoisin Nakkilasta
  • koneinsinööri 1988, DI 2019 (Tampereen yliopisto, johtaminen ja tietotekniikka, ohjelmistotuotannon linja)
  • pintakäsittelyalalla vuodesta 1997, FSP:llä vuodesta 2001
  • viljelee kotitilaansa, harrastaa kilpatanssia sekä rumpujen soittoa

Rauli Yrjänä LinkedInissä

YLÖS