TEKEEKÖ ROBOTIIKKA MAALAREISTA KOODAREITA?

Robotiikka on tärkeä osa FSP:n kehityspäällikön Juli-Ann Rikkosen työtä. Voidaanko pintakäsittelyalalla oppia esimerkiksi autoteollisuuden kokemuksista? Miten hyödyntää robotiikkaa, ja miten tukea henkilöstöä jatkuvassa muutoksessa?

– Robotiikan suunnittelu ja sen implementoiminen tuotantoon, vastaa Juli-Ann Rikkonen epäröimättä kysymykseen, mikä on juuri nyt ajankohtaista hänen työssään.

Rikkonen on FSP:n kehityspäällikkö. Hänen vastuualuettaan ovat innovaatio- ja kehitystoiminta sekä laadun kehitys.

Teollisuus on ollut edelläkävijä robottien soveltajana jo 1960-luvulta lähtien, jolloin ensimmäiset robottisovellukset tulivat autoteollisuuteen. Autoteollisuuden merkitys robottien soveltajana ja robottitekniikan kehityksessä on edelleen suuri. Teollisuusrobotiikan lisäksi puhutaan palveluroboteista, joita ovat esimerkiksi jakelu- ja varastointirobotit sekä vaikeiden olosuhteiden robotit, joita käytetään muun muassa meren- ja avaruudentutkimuksessa.

Autoteollisuuden puolelta pyritään tuomaan pintakäsittelymallit myös teollisuuden pintakäsittelyn puolelle.

– Robottien ohjelmoiminen ei ole enää niin vaikeaa kuin ennen, ja robottien hinnat ovat tulleet alaspäin. Meillä on selvityksessä maalaus- ja suihkupuhdistusrobotteja, Rikkonen kertoo.

Robotiikka ei silti ole yksinkertainen juttu. Vaikka teollisuus on hyödyntänyt robotteja Suomessakin jo parinkymmenen vuoden ajan, ajatus robotiikasta esimerkiksi piensarjojen maalaamisessa on uutta.

Rikkonen toivoo, että FSP:n Raision pintakäsittelylaitokseen saadaan robotisoitu maalauskammio jo lähitulevaisuudessa.

– Se maksaa itsensä pian takaisin.

 

MAALARISTA KOODARIKSI?

Moni tuotannon työntekijä voi olla huolestunut, että kustannustehokkaat robotit tekevät pian kaiken.

–Oma visioni on, että ihmistyövoima vähenee rankoissa töissä tai töissä, joihin liittyy esimerkiksi työturvallisuusriski, kuten terveydelle haitalliselle metallipölylle tai liuotinhöyrylle altistuminen, Juli-Ann Rikkonen sanoo.

– Jotkut ajattelevat, että roboteilla viedään työpaikkoja, mutta enemmänkin on kyse siitä, että työtehtävät muuttuvat. Mietin kovasti, miten maalarista koodariksi -ajatusta voidaan käytännössä toteuttaa ja tukea.

Ihmistä tarvitaan aina.

– Robotti toimii automaattisesti, mutta vaatii aina ymmärrystä ja valvontaa, Rikkonen sanoo.

Kehitysorganisaatio vastaa FSP:ssä myös laadusta. Osa sitä on työmenetelmäkehitys.

– Vaikka toimimme teollisella alalla, työ on enemmän tai vähemmän ihmisten kanssa toimimista, ohjaamista ja opettamista. Meillä täytyy olla paljon tietoa ja yhteistyötä.

 

LUE MYÖS:

HÄVIKINHALLINTA JA KESTÄVÄ KEHITYS OVAT TÄTÄ PÄIVÄÄ MYÖS PINTAKÄSITTELYALALLA
YLÖS