KEHITYSPÄÄLLIKKÖ RAULI YRJÄNÄ: HALUAMME HYÖDYNTÄÄ DIGITAALISUUTTA ASIAKKAIDEN JA KOKO PINTAKÄSITTELYALAN HYVÄKSI

FSP:n kehityspäällikön Rauli Yrjänän mukaan digitaalisia ratkaisuja voidaan hyödyntää pintakäsittelyalalla kaikessa maalaamon perustöistä aina uuden liiketoiminnan luomiseen saakka. Oleellista on kuitenkin se, että töiden ja alan uudistaminen hoidetaan hallitusti. Jokaisen digiratkaisun pitää olla harkittu. On myös tärkeää keskittyä muutoksen johtamiseen eikä vain siihen, että ihmisten käyttöön tuodaan uutta teknologiaa.

– Digitalisoin ensin itseni ja nyt digitalisoin FSP:n, naurahtaa Rauli Yrjänä.

Koneinsinööri ja pitkän linjan tarjouslaskenta-ammattilainen on palannut hiljattain opintovapaalta ja on nyt myös tuore diplomi-insinööri. Yrjänä tarkasteli diplomityössään, miten digitaalisuutta voisi hyödyntää pintakäsittelyprosessissa.

Uusi oppi toi uuden työn: Yrjänä aloitti 1. toukokuuta FSP:n kehityspäällikkönä. Hänen työnkuvaansa kuuluvat laatu ja QHES-asiat sekä etenkin IoT-teknologioiden käyttöönotto tuotannossa. 

– Tämä on toiveammattini, Yrjänä kehuu. – Olen aina ollut pikkuisen taiteellinen ja luova, ja nyt saan ideoida ja kehittää työkseni teollista internetiä ja sen jalkauttamista. 

ARKIRUTIINIEN HELPOTTAMISESTA TIEDOLLA JOHTAMISEEN

Itsensä digitalisoimisella Rauli Yrjänä viittaa digitaalisiin sisäkorvaimplantteihinsa. Ne palauttivat heikentyneen kuulon ja mahdollistivat työuran jatkamisen, opinnot sekä vapaa-ajan soittoharrastuksen. Yksittäisellä asialla voi olla suuri ja jopa ratkaiseva merkitys moneen muuhun asiaan.

Pintakäsittelyalalla Yrjänä näkee digitalisaatiolle useita sovelluskohteita maalaamon arkirutiinien helpottamisesta laajaan tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen sekä tiedolla johtamiseen.

– Maalaamolla esimerkiksi maalausolosuhteiden mittaaminen ja tulosten raportointi voidaan hoitaa automaattisesti. Silloin rutiininomainen työ ei kuormita työntekijöitä, ja mittaaminen tapahtuu säännöllisesti ja reaaliaikaisesti, Yrjänä havainnollistaa.

Reaaliaikaisesta datasta on hyötyä esimerkiksi tuotteen jäljitettävyydessä sekä prosessin ennustettavuudessa ja läpinäkyvyydessä. Parhaimmillaan digitaalisista ratkaisuista ja datan hyödyntämisestä on huomattavaa etua.

– Myös asiakas hyötyy, kun tuotannosta kerätään dataa ja sitä hyödynnetään eri tavoin. Prosessin tuottavuus voi kasvaa merkittävästikin, kun esimerkiksi hukkaa vähennetään digikeinoin.

TULEEKO LISÄTTY TODELLISUUS MAALAAMOON?

Rauli Yrjänä sanoo, että yhtäältä FSP on jo monessa asiassa mukana digitaalisuuden hyödyntämisessä – ja toisaalta liiallista ”digihuumaakin” pitää varoa.

– Meillä on ollut pitkään muun muassa ERP käytössä, samoin sähköiset toimistotyökalut, ja olemme mukana sosiaalisessa mediassa, Yrjänä luettelee.  – Tuotannon digitalisoinnin aloitamme pilotointiprojektilla parissa toimipisteessä. Pilotteja kehitetään niin, että järjestelmää voidaan laajentaa muille toimipisteille. Alkuvaiheessa on tärkeää saada kerättyä dataa pilveen mahdollisimman aikaisin, jotta järjestelmän kehitys on ylipäänsä mahdollista.

Digitalisaation haasteena ei ole se, miten dataa kerätään, vaan se, miten raakadata jalostetaan liiketoimintaa hyödyttäväksi tiedoksi.

– Teknologisia mahdollisuuksia on paljon, mutta sopivan ratkaisun löytäminen edellyttää harkintaa ja valintoja. Alalla ei ole patenttiratkaisua, että ottakaa tämä sensori, tämä pilvi ja tämä analytiikkatyökalu, Yrjänä sanoo.

– Jokainen kehityskohde pitää arvioida liiketoiminnallisena investointina. Digihuumassa saatetaan toteuttaa asioita miettimättä sitä, onko ratkaisuista oikeasti hyötyä yritykselle ja asiakkaille. Siinä voidaan mennä helposti metsään, hän miettii.

Digiloikan alkuvaiheessa Yrjänä näkee FSP:n digitaalisiksi kehityskohteiksi etenkin manuaalisten ja rutiininomaisten työvaiheiden vähentämisen.

– Esimerkiksi tilaus-laskutusketju on hyvä saada mahdollisimman automaattiseksi. Kehitämme entisestään myös laatudokumentointia ja tehostamme tuotantoa entistä tarkemman seurannan avulla. 

– Yksi kehitysaskel on hyödyntää raportoinnin visualisointityökaluja. Pelkkien lukujen seuraaminen on työlästä, mutta visualisoinnilla asioita voidaan havainnollistaa hyvin, Yrjänä sanoo. – Tiedolla johtaminen helpottuu

Myös AR (Augmented Reality) eli lisätty todellisuus voisi tulevaisuudessa helpottaa maalaamoarkea.

– AR-ratkaisuja voitaisiin hyödyntää vaikkapa niissä kappaleissa, jotka tarvitsevat monimutkaisen suojauksen. AR kertoisi työntekijälle, mihin kohtaan suojaus laitetaan. Samalla ehkäistäisiin tilannetta, jossa työntekijä tuuraa toista eikä tuuraajalla ole ohjeista huolimatta samaa hiljaista tietoa kuin alkuperäisellä työntekijällä.

TUUMASTA TOIMEEN – MUTTA MITEN?

Muutoksissa haasteita voi usein aiheuttaa myös se, miten ne viedään käytäntöön. 

– Digitaalisuus on monisäikeinen juttu, ja niin on sen jalkauttaminenkin, Rauli Yrjänä sanoo. – Digitaalinen murros voi aiheuttaa muutoksia myös työtapoihin ja -kulttuuriin sekä ihmisten työnkuviin.  Silloin on tärkeää keskittyä muutoksen johtamiseen eikä vain siihen, että ihmisten käyttöön tuodaan uutta teknologiaa.

Yrjänä kaipaa digitaalista kehitystä ja aihepiiristä keskustelua koko maalausalalle. Hän sanoo, että pintakäsittelyalalla on digitaalista kehittymispotentiaalia. Alalla olisi myös tilausta ”digitaaliselle ekosysteemille”.

–  Siinä olisi mukana alan asiakkaita, maali- ja laitetoimittajia ja urakoitsijoita, siis eri sidosryhmiä. Yhteistyöllä ja vuoropuhelulla voitaisiin viedä asioita eteenpäin.

Ainakin FSP:ssä on halu edistää asioita.

– Digitalisaatio on yrityksen tietoinen strateginen valinta, Rauli Yrjänä sanoo. – Älykkäällä datalla on mahdollisuus luoda aivan uutta liiketoimintaa. Me haluamme hyödyntää digitaalisuutta asiakkaiden ja koko alan hyväksi.

FSP:N KEHITYSORGANISAATION TEHTÄVIÄ

  • Johtamisjärjestelmän hallinnointi
  • QHES
  • Laadun työkalujen kehittäminen
  • Tuotannon digitalisointi
  • Investointihankkeiden johtaminen
  • Sisäiset ja ulkoiset auditoinnit, asiakasauditoinnit
  • Innovaatiotoiminta ja sen kehittäminen
  • Tuotannon simulointi ja optimointi
  • Asiantuntijapalvelut
  • Työsuojelu ja turvallisuus

RAULI YRJÄNÄ
kehityspäällikkö

  • 53-vuotias kankaanpääläinen, kotoisin Nakkilasta
  • koneinsinööri 1988, DI 2019 (Tampereen yliopisto, johtaminen ja tietotekniikka, ohjelmistotuotannon linja)
  • pintakäsittelyalalla vuodesta 1997, FSP:llä vuodesta 2001
  • viljelee kotitilaansa, harrastaa kilpatanssia sekä rumpujen soittoa

Rauli Yrjänä LinkedInissä

YLÖS