Sillat ovat sekä tärkeitä kulkuväyliä että maamerkkejä, joita täytyy kunnostaa säännöllisin väliajoin, jotta niiden käyttäminen pysyisi turvallisena. Suomen siltakannan ikääntyessä myös siltojen peruskorjaustarve on lisääntynyt. Mutta miten siltojen kunnostaminen on muuttunut aikojen saatossa? Entä millaisissa hankkeissa FSP on ollut mukana? Ounaskosken rautatie- ja maantiesillan kunnostaminen oli jättihanke, joka valmistui rovaniemeläisten iloksi aikataulussa lokakuussa 2018. Olemme olleet mukana kunnostamassa myös Pasilan Opassiltaa ja Varkauden Komminselän siltaa.
Suomen yleisillä teillä peruskorjataan joka vuosi noin 150 siltaa ja noin neljääsataa siltaa ylläpidetään pienemmillä korjaustöillä. Uusia siltoja rakennetaan vuosittain 150–200. Edellä mainitut luvut perustuvat Väylän antamiin tietoihin. Väylä eli Väylävirasto, entiseltä nimeltään Liikennevirasto, vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta.
TERÄSSILTOJEN SUOJAAMISELLA PITKÄT PERINTEET
Terässillat kuuluvat haastavimpiin pintakäsittelykohteisiin, ja niiden suojaamisella korroosiota vastaan on pitkät perinteet. Teräksestä valmistettujen siltojen suojaaminen aloitettiin 1890-luvulla.
Myös maalattavan pinnan esikäsittelyn merkitys ymmärrettiin jo varhaisessa vaiheessa. 1930-luvulla teräspintojen pohjamaalaus ohjeistettiin tekemään mahdollisimman pian pinnan puhdistuksen jälkeen. Vaikka hiekkapuhallus tunnettiin jo tuolloin pinnan puhdistusmenetelmänä, niin siltatöissä sitä alettiin käyttää vasta 1960-luvun alkupuolella.
Seuraavina vuosikymmeninä sekä pintakäsittelymenetelmissä että maaliyhdistelmissä otettiin tärkeitä edistysaskeleita kestävämpään ja turvallisempaan suuntaan. Yksi merkittävä virstanpylväs saavutettiin 1990-luvulla, kun helposti liituuntuvat ja halkeilevat alkydimaaliyhdistelmät sekä pintamaalina käytetyt kloorikautsumaalit korvattiin nopeammin kuivuvilla ja kestävämmillä sinkkiepoksipohjamaaleilla ja polyuretaanipintamaaleilla.
Viimeisten 30 vuoden aikana liuotinohenteisten epoksi-polyuretaanimaaliyhdistelmien rinnalle on kehitetty niukkaliuotteisia sekä korkean kuiva-aineen maaliyhdistelmiä, jotka ovat kestäviä, mutta ympäristöystävällisempiä kuin perinteiset, liuotinohenteiset suojamaaliyhdistelmät.
Koska pintakäsittelyprosessin laatua on miltei mahdotonta arvioida ainoastaan valmiin maalikalvon perusteella, jokainen työvaihe sekä tarkastukset on suunniteltava huolellisesti.
OUNASKOSKEN SUURSILLAN KUNNOSTUSTYÖ ON OPPIKIRJAESIMERKKI ONNISTUNEESTA VANHAN SILLAN KORJAUSTYÖSTÄ
Siltakannan ikääntyessä siltojen kunnostustarve on lisääntynyt. Vanhojen terässiltojen kunnostus on kuitenkin haastavaa olemassa olevien rakenneratkaisujen, vanhan maalipinnan sekä sääolosuhteiden vuoksi. Lisäksi kunnostustöissä on tärkeää varmistaa työntekijöiden turvallisuus ja ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat.
Rakennusteknisesti mielenkiintoisen Ounaskosken rautatie- ja maantiesillan kunnostustyö oli jättihanke ja oppikirjaesimerkki onnistuneesta vanhan sillan korjaustyöstä. Sillan peruskorjauksesta vastasi Destia Rail ja pinnoitustöistä FSP. Työn tilaajia olivat Rovaniemen kaupunki ja Liikennevirasto. Kyseessä oli yksi vuoden 2018 suurimmista siltaurakoista Suomessa.
Teräsrakenteiden pintakäsittely alkoi maaliskuussa 2018. Sitä ennen Destia rakensi molemmin puolin siltaa uudet kevyen liikenteen väylät. Kevyen liikenteen vanhat teräsulokerakenteet purettiin sillan molemmin puolin ja niiden tilalle rakennettiin uudet. Myös ajotien asfaltti ja sillan valaistus uusittiin. Maantiesillan yläpuolella kulkevalle rautatielle asennettiin uudet kiskot, ja rata sai ympärilleen uudet sepelit. Sillan viiden virtapilarin saumaukset uusittiin ja kivipilarit valaistiin.
Kunnostustyön toteutuksessa noudatettiin SILKO- ohjeita ja sillan korjaussuunnitelmassa määriteltyä SILKO 3.351 hyväksymää maalausjärjestelmää LIVI B.1+. Ramboll Oy valvoi pintakäsittelytyön laatua tarkastuksilla ja dokumentoi kaikki työvaiheet asianmukaisesti.
Aluksi teräsrakenteet suihkupuhdistettiin ruosteesta, vanhasta pinnoitteesta ja muista epäpuhtauksista. Sillan suojahuputuksella estettiin hiekkapuhalluspölyn ja maalin leviäminen vesistöön sekä muualle ympäristöön. Kahdeksan kuukauden mittaiseen pintakäsittelyurakan aikana kaikki Lapin neljä vuodenaikaa ehtivät vaihtua. Suojahuputus suojeli maalattavaa kohdetta talven paukkupakkasilta ja kesähelteillä suoralta auringonvalolta. Pakkasilla teräs jouduttiin lämmittämään plusasteille, jottei sen pintaan tiivistynyt vettä pintakäsittelyprosessin aikana.
Suojamaaliyhdistelmä:
LIVI B.1+; EPPUR 300/4-FeSa21⁄2 (Sa2); C5-M (H)
Maalattavaa pintaa kertyi liki 400 metriä pitkällä ristikkorakenteisella sillalla lähes 23 000 m². Silta jouduttiin sulkemaan kokonaan liikenteeltä kunnostustyön ajaksi, mikä lisäsi aikataulussa pysymisen tärkeyttä. Kesäaikana töitä tehtiin kahdessa vuorossa, 12 tuntia päivässä ja seitsemänä päivänä viikossa.
Kauniin Kemijoen ylittävä alkuperäinen vuonna 1934 valmistunut rautatiesilta tuhoutui täysin Lapin sodassa vuonna 1944. Nykyinen Ounaskosken suursilta on ollut tärkeä maamerkki ja kulkuväylä sekä rovaniemeläisille että matkailijoille jo lähes 70 vuoden ajan. Edellisen kerran Ounaskosken suursiltaa huollettiin 1970-luvulla. Hyvin tehty työ kestää ajan kokeen, ja kunnostetun suursillan odotetaankin palvelevan tiellä liikkujia useiden vuosikymmenien ajan.
OUNASKOSKEN SILTA
- Kemijoen Ounaskosken ylittävä kaksikerroksinen, ristikkorakenteinen rautatie- ja maantiesilta Rovaniemellä- Lähes 400 metriä pitkä
- Yksi Suomen suurimmista siltaurakoista vuonna 2018
- Kunnostustyön tilaajat: Rovaniemen kaupunki ja Liikennevirasto (vuoden 2019 alusta Väylä) – Urakasta vastasi Destia Rail
- Pinnoitustyöt FSP For Surface Protection Oy
- Maalattavaa pintaa kertyi lähes 23 000 m²
- Pintakäsittelytyön laatua valvoi ja dokumentoi Ramboll Oy
